Kun Bloggerin lukuluettelooni ilmestyy...

...jokaikinen kirjoitus eräästä blogiyhteisöstä, jota en edes seuraa.

En voi poistaa sitä lukuluettelostani, koska sitä ei ole siellä.

Niin paljon mammailua, kotoilua, mummoilua, vauvailua, lässynlää.

Yök. Ei kiinnosta. Pahinta on se, että jo yhdessä päivässä näitä kirjoituksia ehtii ilmestyä feediini jo aika monta. Liikaa.

Blogger, mitä helvettiä?

Onko kenelläkään muulla vastaavanlaista ongelmaa? :D

I'm back

Again. Oh yes.

Joskus se inspiraatio vaan iskee. Kuulin myös huhua, että hassuja gifejä on kaivattu, joten nyt niitä taas tulee! 

Työn alla on myös sarjakuva, jonka teen tätä blogia varten. Valmistunee tämän viikon aikana, joten pysykää mukana. Muutenkin olisi tarkoituksena tuoda tänne enemmän taidejuttuja ja graafisia systeemejä. Ehkä perustan niille oman osion, katsotaan.

Piruja seinille

Tässäpä kuvia viime marraskuiselta projektilta! Hyvä ystäväni sai maalata asuntonsa mieleisekseen, ja minut kutsuttiin mukaan. Päädyimme tällaiseen aasialaistyyppiseen teemaan. Maalauksia on siis kolme, ja ne löysivät paikkansa makuuhuoneesta, olohuoneesta, sekä eteisestä. Homma saatiin valmiiksi parissa päivässä.

Ouje! Klikkailkaa toki isommaksi. Tosin pahoittelen tätä puhelimen kuvanlaatua, ehkä joskus saan valokuvattua nämä hieman tyylikkäämmin. :)

Ensimmäisen kirsikkapuun oksan maalaamiseen käytin apuna maalarinteippiä, mutta huomasin sen onnettomaksi apuriksi, eli vapaalla kädellä oli paljon parempi jatkaa. Kirsikkapuista ylempi on arviolta reilut pari metriä leveä, eli se on aika vallitseva elementti makuuhuoneessa. Olohuoneeseen teimme hieman pienemmän, ettei lopputuloksesta tule sekava. Telkkariahan siellä olohuoneessa katsotaan, eikä sen yläpuolella olevaa risua, heh.

Jinjang-merkki projisoitiin eteisen seinään videoprojektorilla. Siitä se olikin näppärä maalata. Ystäväni halusi toimia pikkuapurina merkin toteutuksessa. :)

Soli kivvaa se. Palkkioksi sain pihvin, jonka ahmin raakana nurkassa istuen ja muristen, eiku täh...